Virusmarkkinointi

Video virusmarkkinoinnista.

Videossa mainittiin muutamia ominaisuuksia, joilla virusmarkkinointi yleensä toimii. Eli mainoksen kannattaa mm. olla:

• hauska
• pöyristyttävä/röyhkeä
• shokeeraava
• merkittävä ja huomionarvoinen
• kiistanalainen
• luova ja jollain tavalla uusi

On hyödytöntä järjestää tempausta, kilpailua tai muuta vastaavaa saadakseen ihmisten huomion, jos kilpailu/tempaus/tms ei liity millään tavalla myytävään tuotteeseen.

 

Tässä hauska idea virusmarkkinoinnista :)

- Hanna

Brainstorming-menetelmä

Aivoriihi eli brainstorming on ryhmätyömenetelmä, jossa ryhmäläiset harjaantuvat ideatuotannon, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon taidoissa. Ryhmän tehtävä on muodostaa käsiteltävästä asiasta mahdollisimman monia vaihtoehtoisia ideoita, aloittaa ideointi jonkin ongelman pohjalta tai laajentaa käsitystä jostain asiasta. Menetelmä kehittää luottamusta omiin kykyihin ja luovuuteen ja lisää valmiuksia erilaisten ongelmien havaitsemiseen. Aivoriihen avulla saadaan ryhmä toimimaan paremmin ja lisätään kuuntelutaitoa ja toisten ideoiden arvostusta. Ryhmän ihannekoko on 4–8 osallistujaa.

Aivoriihen kolme vaihetta

Aivoriihi voidaan jakaa kolmia:

1. Ensin ongelma määritellään.
2. Ideointivaiheessa tuodaan esille hullutkin ideat aiheesta. Ideoita ei arvostella mutta niitä voidaan yhdistellä. Aikaa käytetään 15–20 minuuttia.
3. Ratkaisuvaiheessa tuotettuja ideoita ryhmitellään, arvostellaan ja parannellaan.

Selkeä tehtävänanto

Menetelmä on käyttökelpoinen sellaisissa ongelmissa ja tehtävissä, joissa on monia ratkaisuvaihtoehtoja.



Jaana

Design brief - työkalun kysymykset

Tälläiset kysymykset löytyivät design brief-työkaluun

http://designinstruct.com/articles/project-management/client-design-brief-questions/
Question 1: "Can You Tell Me About Your Company?"
Question 2: "What Do You Want to Achieve with the Design?"
Question 3: "Who is Your Target Audience?"
Question 4: "What Do You Want Me to Produce?"
Question 5: "What Exists Already?"
Question 6: "What Makes a Design Good?"
Question 7: "What’s Your Budget?"
Question 8: "What Designs Do You Like?"
Question 9: "What Designs Don’t You Like?"
Question 10: "Could You Tell Me About Your Company’s Project Workflow?"

Jaana

Service Safari

Kävin Kupittaan Citymarketissa ja haahuilin karkkihyllyjen välissä uhkarohkeana huolimatta karkkilakostani! J 

Service safari oli mielestäni hankala, koska kyseessä ei ollut palvelu vaan tuote. Aikani tutkiskelin karkkitarjontaa, yritin bongailla cloettan tuotteita, yritin hahmottaa miten karkit yleisesti olivat esillä kaupassa ja miten niitä markkinoitiin asiakkaille.

Karkit olivat kahdessa pitkässä hyllyssä ja ne oli pääasiassa lajiteltu ”teemoittain” eli purukumit, lakritsit, hedelmäkarkit, salmiakit ym omissa rykelmissään mutta taas toisaalta hylly oli hyvin sekava ja värikäs ja Fazerin, Cloettan ym karkit olivat sulassa sovussa sekaisin. Kaikki karkkipussit ovat värikkäitä, värit ilmeisesti vetoavat asiakkaisiin?

Karkkihyllyjen luona ei ollut mainoksia ja asiakkaana jos olisin ollut ostamassa karkkia, olisin vain ostanut sitä mitä minun sillä hetkellä olisi tehnyt mieli. Cloettan tuotteet eivät erottuneet kirjavasta joukosta mitenkään, mutta ei erottunut juuri mikään muukaan brändi…

Karkkihyllyt oli sijoitettu kassojen lähettyville, niin että mahdollisimman moni asiakas kulkisi niiden ohi. Myös aivan kassojen yhteyteen on laitettu pienet karkkihyllyt, joilla yritetään vielä viekoitella asiakkaat tekemään viime hetken heräteostoksia.

Tuotteista ei ole tarjolla asiakkaalle muuta tietoa kuin se, mikä tuotteen paketin ravinto- ja tuotesisältö kertoo.

 - Hanna

Esimerkki guerrilla markkinoinnista

Kiva idea :)

Voisikohan Cloetta "tempaista" jotain saman tyylistä? 

-Eeva

Service blueprint

Service blueprint

Tässä vähän selvitystä service blueprint työkalusta jos koetaan että voitaisiin sitä käyttää.

Blueprinting on alun perin asiakaskeskeinen palvelun muotoilun tekniikka, joka keskittyy palveluinnovaatioihin ja palvelun kehittämiseen. Blueprintingiä voidaan käyttää pienissä palveluprosesseissa tai hyvinkin strategisissa kokonaisuuksissa. Sitä ei tarvitse rajoittaa tiettyihin palveluihin vaan sovellusmahdollisuuksia on lähes rajattomasti.

Palvelu tai tapahtuma voidaan kuvata yksinkertaisesti vain lineaarisesti etenevänä prosessina, mutta siihen liittyy usein monia toimijoita, yhtäaikaisia tapahtumia sekä interaktioita eri toimijoiden välillä. Interaktiot kuvataan kaavioissa yhdysviivoin. Blueprintingin avulla pystytään tarttumaan palveluprosessin eri vaiheisiin sekä analysoimaan niitä.

Blueprintingissä on usein käytössä viisi peruselementtiä

- Käyttäjän toiminnot

- Front-desk asiakaspalvelijan toiminnot

- Back-office henkilöiden toiminnot

- Tukiprosessit

- Havaittavissa olevat asiat asiat (asiakkaan näkökulma) 

Käyttäjän toiminnot ovat Blueprinting -menetelmän keskiössä. Kuvauksessa kartoitetaan asiakkaan toimintoja palveluntapahtuman aikana. Front-desk asiakaspalvelija on yrityksen puolelta käyttäjälle näkyvä henkilö. Hänen kanssaan käyttäjä asioi palvelutapahtumassa. Back-office henkilöt ovat niitä, jotka ovat palveluprosessin kannalta välttämättömiä, mutta joiden toiminta ei näy käyttäjälle suoraan. Palveluun voi kuulua erilaisia tukiprosesseja ja tietoteknisiä välineitä, esimerkiksi matkapuhelimella maksaminen tai tilaaminen internetin kautta. Kuvaukseen voidaan sisällyttää myös myös käyttäjän havaittavissa olevat näkyvät fyysiset asiat (kuten tilat tai kalusteet), jotka vaikuttavat palveluprosessiin.

-Lotta

Cloettan kilpailija - raakasuklaa

Mietin mitkä voisivat olla Cloettan kilpailijoita, jos muita makeisvalmistajia ei lasketa mukaan ja kun aloin miettiä myös tätä terveyspuolta (joka tällä hetkellä on hyvin vahvasti pinnalla ja vähintäänkin trendi, ellei jopa megatrendi) tuli mieleeni raakasuklaa!

Olen itsekin jo vuosi takaperin tutustunut raakasuklaahan ja korvannut sillä perinteisiä sokerikarkkeja, joten tämähän on ihan vakavasti otettava kilpailija! Raakasuklaan hinta on tällä hetkeä korkea verrattuna "tavalliseen" suklaahan, mutta sitä on helppo tehdä kotonakin ja se on takuulla terveellisempää kuin tavallinen suklaa!

Seuraavaksi vähän enemmän tietoa raakasuklaasta:

Raakasuklaa

Raakasuklaa on suklaata, joka valmistetaan vain puhtaista, alkuperäisistä ja prosessoimattomista raaka-aineita. Raakasuklaan valmistamisessa raaka-aineita ei missään vaiheessa kuumenneta. Näin suklaassa on jäljellä myös suuri määrä arvokkaita ainesosia mm. entsyymit, vitamiinit ja fytoravinteet, jotka yleensä tuhoutuvat korkeiden valmistuslämpötilojen ja prosessoinnin yhteydessä.

Raakasuklaan valmistamiseen käytetään pääasiassa eksoottisia superruokia kuten raakaa kaakaota, maca-jauhetta ja goji-marjoja. Näiden superruokien avulla raakasuklaaseen saadaan alkuperäisen ja herkullisen maun lisäksi tiivistettyä käytännössä enemmän kehollemme tarpeellisia ravintoaineita (vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja, antioksidantteja jne.), kuin mihinkään muuhun ruokaan!

Käytännössä kaikki markkinoilla olevat suklaat (myös tummat suklaat) on prosessoitu korkeissa lämpötiloissa, mikä heikentää suklaan ravinnepitoisuutta merkittävästi muuttaen alkuperäisten raaka-aineiden vaikutusta kehossamme. Jo kuumentaminen yli 45 asteen tuhoaa kaikki ravinnon sisältämät entsyymit ja useita herkkiä kasviravinteita.

Mitä eroa raakasuklaalla ja kuumennetulla suklaalla on?

Kun kaakaosta tehdään ”tavallisesta suklaata” tai ”tavallista kaakaojauhetta” kuumennetaan raaka kaakao korkeissa lämpötiloissa (120-130 astetta) ja siihen lisätään mm. maitojauhetta, erilaisia lisä-aineita, valkaistua sokeria ja usein geenimanipuloidusta soijasta valmistettua lesitiiniä. Tällöin alkuperäisen raaka-aineen luonne ja ominaisuudet kääntyvät täysin päälaelleen, emmekä voi puhua enää samasta ruoka-aineesta, saati sitten terveyshyödyistä, joita alkuperäisessä muodossa nautittu raaka kaakao tarjoaa.

Terveysvaikutukset

Kaikki maailman suklaa valmistetaan kaakaosta. Tavallisen suklaalevyn valmistamiseen tosin käytetään vain muutaman pavun verran kaakaota ja loppu koostuu yleensä valkaistusta sokerista, maitojauheesta ja epäterveellisistä rasvoista muodostuvasta massasta.
Heikkolaatuisista raaka-aineista valmistettu ja pitkälle jalostettu suklaa on kaikkea muuta kuin terveystuote, jonka vuoksi se aiheuttaa monille nautinnon jälkeistä syyllisyydentunnetta.

Raa’assa, kuumentamattomassa muodossa kaakao sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa ja huikeat 10% kaakaon painosta on antioksidantteja, mikä on n. 10 kertaa enemmän kuin esimerkiksi mustikassa. Raaka kaakao sisältää kaikista maailman ruoka-aineista suurimpia pitoisuuksia magnesiumia ja kromia sekä korkeita pitoisuuksia esimerkiksi sinkkiä, rautaa, kuparia, rikkiä ja C-vitamiinia. Kaakaon huikeimmat ominaisuudet linkittyvät aivojemme toimintaan ja raaka kaakao sisältää runsaasti mielialaamme kohottavia välittäjä-aineita tai niiden rakennusineita mm. serotoniinia, tryptofaania, anandamidia ja fenyylietyyliamiinia.

-Hanna

Apuja asiakkaan ymmärtämiseen

Tekstit näyttäis olevan vähän pieniä, mutta en saa kuvia ladattua isompina... :/ Nää löytyy kyllä myös tuolta alusta palvelumuotoilun työkalupakista!

-Hanna

Haastattelusarja Karkkilaakson asukkaista - Ahlgrens Bilar

Video markkinoinnista sosiaalisessa mediassa

Tässä video markkinoinnista sosiaalisessa mediassa + hyvä juttu samasta aiheesta!
http://helsinkipromo.com/sosiaalinen-media-markkinointi/

-Hanna

Sosiaalinen media markkinoinnin välineenä

Sosiaalisen median pelisäännöt markkinoijalle

Sosiaalinen media on erilainen kuin massamedia ja siellä toimivat eri lainalaisuudet. Sosiaalisen median pelisääntöjä markkinoijalle ovat:

• Keksi muita puheenaiheita kuin omat tuotteesi ja yrityksesi
• Anna ensin ja pyydä vasta sitten
• Olet mitä julkaiset - ja mitä muut sinusta puhuvat

Sosiaalisessa mediassa kustannustehokkainta markkinointia syntyy silloin, kun verkon käyttäjät jakavat markkinoijan viestiä vapaaehtoisesti edelleen. Tämä onnistuu ainoastaan silloin, kun viesti on niin mielenkiintoinen, että syntyy halu sen jakamiseen.

Miten sosiaalista mediaa voi käyttää markkinoinnissa?

Markkinoinnissa on aina kyse asiakassuhteiden luomisesta ja hoitamisesta. Saavuttamasi tulokset ovat riippuvaisia siitä, kuinka hyvin onnistut tavoittamaan oikeita ihmisiä ja rakentamaan luottamuksellisen suhteen heidän kanssaan. Markkinointi sosiaalisessa mediassa ei tässä suhteessa poikkea muista markkinointikanavista.

Aloita luomalla pysyvä läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Sosiaalista mediaa käytetään markkinointiin osallistumalla niihin asioihin, joita varten sosiaalinen media on olemassa. Myös yritykset voivat julkaista sisältöä, rakentaa verkostoja ja käydä keskusteluja sosiaalisen median avulla. Sosiaalinen media on myös mainosmedia, ja mainostilaa voi ostaa esimerkiksi Facebookista.

Markkinointia varten sinulla on oltava pysyvä läsnäolopaikka organisaatiollesi niillä sosiaalisen median sivustoilla, joita haluat käyttää asiakassuhteiden luomiseen ja hoitamiseen. Tällainen pysyvä läsnäolopaikka on esimerkiksi yrityksen Facebook-sivu. Facebook-sivulla voit julkaista sisältöä, käydä keskustelua ja sitä voi myös hyödyntää mainonnan saapumissivuna erilaisten asiakkaille suunnattujen ehdotusten viestimisessä.

Julkaise sisältöäsi sosiaalisessa mediassa

Sisällön julkaiseminen on sosiaalisessa mediassa toteutettavan markkinoinnin ensimmäinen vaihe. Asiakkaiden tarpeita vastaavan sisällön julkaiseminen omilla sivustoilla ja niiden lisäksi sosiaalisessa mediassa on nykyaikainen vastine mainonnalle. Verkossa sisältöjen näkyvyys ostajille ei perustu maksettuun mediatilaan, jolloin markkinointiviestinnässä voidaan käyttää monia erilaisia sisältöjä ilman kustannusten karkaamista.

Esimerkkejä palveluista, joissa voit julkaista omaa sisältöäsi ovat:

• YouTube  (videot)
• Facebook  (blogiartikkelit, videot, valokuvat)
• SlideShare (presentaatiot, artikkelit)
• LinkedIn
• Twitter

Sisällön julkaisu sosiaaliseen mediaan lisää viestinnän tavoittavuutta verkossa, kun asiakkaasi voivat kohdata julkaisemaasi sisältöä myös omien verkkosivujesi ulkopuolella. Samalla kasvavat mahdollisuutesi tulla löydetyksi hakukoneista, etenkin jos julkaiset viestiäsi monessa eri muodossa (esimerkiksi tekstimuotoiset artikkelit, e-kirjat, valokuvat ja videot).

Yhdistä maksettu media ja ilmainen media

Sosiaalinen media on kehittymässä merkittäväksi mainosmediaksi. Uusien mainosmuotojen edelläkävijä on Facebook-mainonta, jonka ulottuvilla on jo lähes miljardi ihmistä. Facebook-mainonta on jo muuttanut verkkomainonnan perusteita, sillä Facebook-mainonnan kohdistaminen ei perustu katseltuihin sivuihin tai sisältöihin, vaan käyttäjään ja hänen itsestään kertomiinsa tietoihin.

Markkinointi sosiaalisessa mediassa voi sisältää maksettua mainontaa ja vapaaehtoiseen jakamiseen perustuvaa ilmaista mediaa.

Luo suhteita ja keskusteluja

Huomionarvoisen sisällön julkaiseminen auttaa luomaan suhteita. Kun olet saanut yhteyden tavoittelemiisi ihmisiin, voit käydä keskusteluja yksittäisten henkilöiden tai ryhmien kanssa. Jotkin sosiaalisen median sivustoista tarjoavat mahdollisuuden myös omien ryhmien muodostamiseen, jolloin samasta aiheesta kiinnostuneet voivat helposti liittyä keskusteluun.

Asiakaspalvelu on yksi sosiaalisen median mahdollisuuksista. Luonteeltaan monisuuntaiset ja yhteisölliset työvälineet soveltuvat erinomaisesti asiakkaiden ongelmatilanteiden ratkaisemiseen, ja yrityksen oman asiakaspalveluhenkilöstön työpanos ei välttämättä ole ratkaisevassa roolissa asiakkaiden ratkaistessa monia ongelmia jakamalla yhteistä tietämystään.

Ohjaa ostajat sinne, missä heille voidaan myydä

Huomion ansaitseminen on myynnin ensimmäinen vaihe, ja sosiaalinen media on tehokas kanava mielenkiinnnon herättämiseen. Konkreettisia tuloksia syntyy kuitenkin vain, mikäli kiinnostuneet ostajat osataan sopivissa kohdissa poimia ja ohjata oikeisiin paikkoihin, joissa heille voidaan myydä. "Myyminen" voi tässä yhteydessä tarkoittaa paitsi konkreettista tuotteen tai palvelun hankintaa, myös asiakkaan muunlaista siirtymistä ostoprosessin vaiheesta toiseen.

Markkinoijan omat verkkosivut, mahdollinen blogi ja käytettävät sosiaalisen median sivustot muodostavat digitaalisen markkinoinnin arkkitehtuurin, jossa jokaisella kokonaisuuteen kuuluvalla osalla on oma roolinsa. Omat verkkosivut soveltuvat erilaisten sisältöjen julkaisuun ja toisaalta tuloksia tuottavien konversiopisteiden ylläpitoon, sosiaalisen median sivustot toimivat useimmiten eräänlaisina laajennuksina ja paikkoina asiakaskontaktien luomiseen ja osittaiseen hoitamiseen. Tärkeää on paitsi valita kokonaisuuteen sisällytettävät osat, myös rakentaa niiden väliset integroinnit siten, että ne muodostavat tehokkaan sisäverkon ihmisten ja sisältöjen siirtämiseksi sinne, missä tulosta on tehtävissä.

Sosiaalisen median strategia

Tulokselliseen markkinointiin sosiaalisessa mediassa ei riitä, että luot organisaatiollesi käyttäjätilit ja profiilit (Facebook-sivu, LinkedIn-sivu jne.) ja julkaiset niiden kautta satunnaisesti jotain sisältöä. Sosiaalisessa mediassa on kyse kuuntelusta, keskusteluun osallistumisesta ja arvon tuottamisesta muille keskustelijoille. Tavoitteenasi on luoda ja ylläpitää suhteita organisaatiosi toiminnan kannalta oikeiden ihmisten kanssa.

http://www.markkinointia.fi/markkinointi-20/markkinoinnin-muutos/uudet-valineet/sosiaalinen-media.html

-Hanna

Kokeilukultturi - video

Tässä mielestäni aiheeseen sopiva video :)

"Kokeilukulttuuri vastaa yhteiskunnan kiihtyvään muutosvauhtiin. Se kannustaa uusien ratkaisujen luomiseen ja haastaa suunnittelusta tekemiseen. Kokeilukulttuuri mullistaa uuden luomisen kannustamalla käytännön tekemiseen jo konseptin raakilevaiheessa. Kokeiluilla voidaan vastata esiin nousseisiin ongelmiin myös prosessin aikana. Kokeilukulttuuri on uuden ajattelun kehittämistä tekemisen, onnistumisen ja epäonnistumisen kautta."

- Hanna

Innopakki

Moikka!
Luin kirjan Innopakki Käytännönläheisen innovaatiotoiminnan käsikirja joka on toteutettu Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School Of Innovationin Tekes-rahoitteisessa innovaatiohankkeessa.

 LUT Lahti School of Innovationin tutkimus keskittyy käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ilmiön, menetelmien, vaikutusten ja toteuttamistapojen tarkasteluun. Yksikön tutkimustoiminta on luonteeltaan poikkitieteellistä, ja se lähestyy käytäntölähtöistä innovaatiota muun muassa innovaatiojärjestelmien, suorituskyvyn johtamisen sekä johtaminen ja organisaatiot -aineiden näkökulmista.

Tässä pientä koontia kirjasta:

”Yritysten tulevaisuuden menestyksen ratkaisee niiden kyky tunnistaa markkinoiden, asiakkaiden tai teknologioiden muutosesta syntyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet ja muuntaa ne tuloksellisesti uudeksi liiketoiminnaksi. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa yritystoiminnan kannalta merkittävien muutosten ja kehityssuuntien havaitseminen ei ole yksinkertaista. Innovaatiotoiminnan perinteiset tutkimuslähtöiset kehitysputket ovat hitaita ja riittämättömiä. Innovaatiotoiminnan tukemiseksi on todettu tarvittavan uudenlaista yhteistyötä sekä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyttä.”

Innovaatiotoimintaa voidaan tarkastella tiedontuotantoprosessien moodin 1 ja moodin 2 kautta.
Moodi 1 = STI (science, technology, innovation). Tietoa tuotetaan yhden tieteenalan sisällä yhtenäisestä teoriapohjasta, rinnastuu tiede- ja teknologialähtöiseen innovaatiotoimintaan.
Moodi 2 = DUI (doing-using-interacting). Erilaisia tietoja yhdistellään monitieteisesti käytännöllisissä ympäristöissä, rinnastuu käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan.

Innovaatioprosesesseissa on kahdenlaista tiedon tuotantoa, analyyttistä (moodi 1) ja tulkinnallista (moodi 2). Analyyttisessä keskeistä ovat rationaaliset ja lineaariset päätöksentekomallit, tiedotuotannon keskittäminen ja tieteen menetelmät. Tärkeää oman tieteenalan syvällinen ymmärtäminen ja uudet, useimmiten tekniset innovaatiot. Tulkinnallisessa keskeistä on mahdollistaa uuden tiedon luominen prosesseissa, jotka sallivat tuntemattomat lopputulokset ja hyödyntävät verkoston toimijoiden erilaisia etäisyyksiä. Työskentelyn pohjana kysymykset joita ”ei voida ratkaista” tai yhtenäistää loogisella, lineaarisella tai analyyttisellä tavalla. Yhdessä luomisen prosessi on polvelileva, jatkuva ja avoin sekä moniääninen ja vuorovaikutteinen.

Innovaatioiden yhteydessä puhutaan paljon tiedosta ja sen erilaisista muodoista. Usein ne jaetaan kahteen luokkaan, koodattu tieto (explicit knowledge) ja hiljainen tieto (tacit knowledge). Koodattu tieto on hyvin määriteltyä ja ilmaistavissa sanoilla tai numeroilla. Hiljainen tieto puolestaan enemmän henkilökohtaista osaamista. Claus-Otto Scharmer on lisäksi hienovaraistanut hiljaiseen tiedon kahteen alakomponenttiin ja ottanut käyttöön termin sumea tieto (self-transcending knowledge). Se voidaan määritellä kyvyksi aavistaa potentiaalisten mahdollisuuksien olemassaolo ja nähdä ennalta se, mikä ei ole vielä olemassa. (Esim. kuinka Michelangelo sanoi luodessaan Daavidia ”Daavid on kivessä. Otan vain pois sen, mikä ei ole Daavidia.”)

Toimintalogiikat
Moodi 1, ominaista käyttää klustereita. Klusteri on samalle maantieteelliselle alueelle keskittyneitä samalla toimialalla toimivia yrityksiä.
Moodi 2 keskeistä on luoda erilaisuuksien yhdistämiseen perustuvia innovaatiotoiminnan alustoja. Innovaatioalustoille tunnusomaisia piirteitä ovat yhteenkietoutunut moninaisuus, alueellinen resurssipohja ja tulevaisuus-suuntautuneisuus.

- Lotta

Tässä muutamia artikkeleja sosiaaliseen mediaan liittyen!

-emmi

http://www.incomediary.com/7-tips-for-creating-posts-that-will-spread-on-social-media

http://www.socialmediaexaminer.com/how-ideas-spread-with-social-media/

http://threethoughtson.com/on-spreading-ideas/

Terveyttä edistävien tuotteiden tulevaisuudennäkymistä...

Tulevaisuuden visiot 

"Elintarviketeollisuuden suurimpia haasteita on ennakoida kuluttajien tarpeita ja ostokäyttäytymistä. Näihin
tarpeisiin vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset, kuten yleinen ostovoiman kasvu, ikärakenne,
kansanterveyden tila jne.
Haasteena on myös ymmärtää kuluttajien vaihtuvia ostokriteerejä sekä halukkuutta ja kykyä omaksua uutta tietoa.
Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden menestyminen markkinoilla riippuu kuluttajien mielenkiinnosta ja luottamuksesta näihin tuotteisiin. Kaupallinen menestyminen vaatii myös luotettavaa tietoa elintarvikkeen terveellisyydestä samoin kuin läpinäkyvää viranomaistoimintaa uusiin tuotteisiin liitettävien terveysväitteiden hyväksymisen suhteen.

Kuluttajien käsityksiä terveysvaikutteisista elintarvikkeista on selvitetty johtavien suomalaisten kuluttajatutkimusta tekevien tutkimusyksiköiden toimesta käyttäen kirjallisuustutkimuksen sekä kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusten mukaan kuluttajat suhtautuvat terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin varauksellisen myönteisesti ja terveellisyys on nousemassa entistä tärkeämmäksi ruuanvalintaperusteeksi.
Kuluttajanäkökulman huomioiminen tulee yhä tärkeämmäksi tulevaisuudessa, kun elintarvikkeita tullaan kehittämään joukkoruokailutasolta kohderyhmien kautta yksilötasolle. Nykypäivän terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat tärkeä askel tämän kehityksen tiellä.
Tutkimuksen ja teollisuuden haasteena on ryhtyä kehittämään uusia tuote- ja ruokavaliokonsepteja, jotka
soveltuvat geeniprofiiliaan kunnioittavan kuluttajan arvoihin."

Lähteenä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Tuotteet1/Elintarvikkeet/493F3E60567A489DE040A8C0033C3AAA

- Hanna

13.11.2013

Keskustelimme facebook-ryhmässämme blogistamme, sen sisällöstä ja siitä mitä muuta tietoa meidän tulisi vielä hakea. Tulimme siihen tulokseen että Cloettasta ja toimialasta meillä onkin jo aika hyvin tietoa kerättynä mutta voisimme etsiä lisää tietoa ideoiden levittämisestä ja sosiaalisen median käytöstä sen välineenä!

Palvelumuotoilun työkaluista olemme ehtineet käyttää vasta yhtä (personas), mutta tulemme käyttämään vielä muitakin, kunhan van ehdimme! :)

- Hanna

CLOETTA pähkinänkuoressa

Lueskelin Cloettan vuosikertomusta 2012 ja siellä oli tosi paljon tietoa Cloettasta, toimialasta yms! Linkitän sen tänne blogiin mutta tässä nyt joitain sieltä nappaamiani asioita:

• Perustettu 1862
• 10 suurinta brändiä kattaa 60% myynnistä
• Myyntiä 50 maassa
• 2600 työntekijää 12 eri maassa, 10 tehdasta viidessä eri maassa

Cloettan toimiala:

Cloetta toimii makeisalalla, joka voidaan jakaa sokerikarkkeihin, suklaaseen, pastilleihin ja purukumeihin.

Päämarkkina-alueet ovat Ruotsi, Italia, Suomi, Hollanti, Norja ja Tanska. Lisäksi Cloettan tuotteita myydään ja markkinoidaan 40 muussa maassa.

Makeisala ei ole kovinkaan altis talouden heilahteluille ja alalla onkin ollut tasaista kasvua.

Yksi menestystekijöistä on ollut tuoda kokoajan uusia tuotteita markkinoille.

Kilpailijoita: Kansainväliset yritykset, kuten Haribo, Nestle, Mars/Wrigley, Mondelez (entinen Kraft foods), Perfetti, Ferrero, Fazer, Orkla ja Toms. Yhdelläkään yrityksellä ei ole vahvaa asemaa kaikilla Euroopan markkinoilla.

Suomen markkinoilla olevista kilpailijoista olemme kertoneet enemmän jo aiemmassa postauksessa.

Kulutusmalli

Makeisostokset tehdään usein impulssien varassa. Jopa 80 prosenttiin ostopäätöksistä vaikuttaa myyntipiste, brändi, saatavuus ja tuotteen sijoittelu. Ostajan kannalta tärkeimmät aspektit tuotteen ostamisessa on brändi, maku, laatu ja uteliaisuus uusia tuotteita kohtaan.

Tuotannon menestystekijät

• sitoutuneet työntekijät
• toimitusluotettavuus
• hyvä hygienia
• korkea ja tasainen laatu
• joustavuus
• kustannustehokkuus

 Segmentointi

Kuluttajat valitsevat brändin, joka vastaa heidän omiin tarpeisiinsa. Cloettan tuotteet ovat tarkoitettu:

• Hetkiin, jotka luovat ylellisyyttä ja nautintoa jokapäiväiseen elämään (esim. Ahlgrens bilar)
• Energiaksi aterioiden välille (esim. Kex-suklaa ja Sportlunch-patukat)
• Terveyttä edistämään (esim. Jenkki ja XyliFresh)
• Kipeään kurkkuun tai hengitystä raikastamaan (esim. Läkerol ja King

Linkki vuosikertomukseen: http://www.cloetta.com/en/files/Cloetta-Annual-Report-2012.pdf

T: Hanna

Cloetta facebookissa

Tästä pääsee vähän tutustumaan, että miten Cloetta "toimii" facebookissa. En löytänyt Suomenkielisiä facebook sivuja.. Ihan kivasti oli kuvia ja muuta, mutta ehkä vähän useammin voisi päivittää noita sivuja?

-Eeva

Teemaan sopivia persoonatyyppejä

Teemaan sopivia persoonia:

Luonnossa liikkuja: kalastaja, metsästäjä, vaeltaja, retkeilijä, sienestäjä

Maailmanparantaja: matkustelija, kädestä suuhun budjetilla, villi, nuori, vapaa, seikkailija

Snobi: ottaa selvää tuotteista ja brändistä, tietää kaikesta kaiken, erikoisuuksien tavoittelija, hienostelija

Terveysintoilija: terveellisyys, hyvinvointi, ekologisuus ja luonnonsuojelu tärkeää

Fitnes-urheilija: ulkonäkö ja brändi tärkeitä, stockan kanta-asiakas, seuraa aikaa ja trendejä, edelläkävijä

Uraohjus: stressaantunut, paljon töitä, kiire, haluaa palkita itseään


Jaana

Cloettan asiakkaat

Cloettan osuus Suomen makeismyynnistä on yli neljännes. Heidän visionsa on “To be the most admired satisfier of Munchy Moments”. Toki Cloettan myynti on jo huikea, mutta jäin vain miettimään, että kenelle he haluavat tuottaa näitä naposteluhetkiä? Kaikilleko? Esimerkiksi Haribon (yksi Cloettan kovimmista kilpailijoista) mainonnasta jää kuva, että tuotteet on suunnattu eritoten lapsille.

Makeismyynnissä on se hyvä puoli, että sitä voi myydä melkein missä vain ja kenelle vain. Olin aikaisemmin pohtinut teemamme aihetta ”health promoting products” ja aloin miettimään Cloettalle uusia potentiaalisia asiakasryhmiä.

Asiakasryhmiä voisi löytyä kuntosaleilta ja –keskuksista tai esimerkiksi urheiluseuroista. Tämä tarkoittaisi toki myös uusien terveyttä edistävien tuotteiden kehittämistä ja lanseerausta. Esimerkkeinä voisi olla vaikka urheilu- ja palautusjuomat ja patukat tai muut ”herkut”, jotka sisältäisivät runsaammin proteiinia. Tästä voisi syntyä myös uutta yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa.

Kuvittelin, että Cloetta lähtisi tuottamaan uusia, terveyttä edistäviä tuotteita ja loin User Personas –työkalun avulla käyttäjäprofiilin.

Name:                                Annukka Virtanen

Ikä:                                     26

Asuinpaikka:                     Turun keskusta

Perhe:                                Asuu yksin

Harrastukset:                    Kuntosali, leffa-illat

Lempipaikat Turussa:      Stadium –liike Hansassa, Elixia Centrum, jokiranta sekä kauppatori.

Annukka on asunut Turussa nyt 4 vuotta. Hän on päätoiminen opiskelija, mutta on osa-aikaisena töissä eräässä raaka-ruokaan erikoistuneessa liikkeessä. Vapaa-ajallaan hän käy Elixian kuntokeskuksessa treenaamassa tavoitteellisesti. Hän on erittäin kiinnostunut ravinnosta ja terveellisestä elämäntavasta. Treenin, töiden ja opiskelun lisäksi hän nauttii leffa-illoista, joita hän viettää usein ystäviensä kanssa. Tuolloinkin he pyrkivät syömään terveellisiä ja ravintorikkaita naposteltavia, joita he valmistavat itse.

                                                 Annukka on erittäin tyytyväinen elämäänsä juuri nyt, mutta yksi asia häntä mietityttää. Koska terveellisten ja ravintorikkaiden naposteltavien ruokien valmistukseen menee liiaksi aikaa, eikä hän ehdi niitä aina tehdä, haluaisi hän ne jotenkin valmiina. Tarjonta on laajentunut ja aina ei ehdi miettimään ravinto-arvoja niin tarkkaan, eikä tiedä mitä ostaa. Hän haluaisin helpotusta tähän asiaan. 

- Eeva

Palvelumuotoilu tutuksi-seminaari

Heippa!

Osallistuin tänään Palvelumuotoilu tutuksi - seminaariin Lemminkäisenkadulla. Seminaarissa oli puhumassa Telle Tuominen, Petri Vähäkangas, Päivi Katajamäki ja Sinikka Leino. Seminaarissa kerrottiin mm. mitä on palvelumuotoilu, käytiin läpityökaluja ja esimerkki tapauksia.

Telle puhui siitä kuinka palveluiden kehittäminen on muuttunut. Ennen ei sitoutettu asiakasta kehittämisprosessiin kun taas nykyään se on erittäin suositeltavaa. --> yhteiskehittely (co-creation) on olennaista.

Palvelumuotoilu = Service design on kokonaisvaltainen, monitieteinen lähestymistapa
Käytetään sanaa käyttäjälähtöisyys eikä enää asiakaslähtöisyys.

Asiakkaan ymmärtäminen on keskiössä --> tärkeää tutkia mikä tuottaa asiakkaalle arvoa.

Palvelumuotoilussa käytettävät menetelmät lähtöisin mm. muotoilusta, etnografiasta ja journalismista.

Asiakkaan palvelupolku muodostuu palvetuokioista (tapahtumat palvelupolun varrella) ja niihin sidotuista moninaisista kontaksipisteistä (esim. tilat, esineet, ihmiset). Siihen vaikuttaa suunntieltu palvelun tuotantoprosessi ja asiakkaan omat valinnat.

Palvelumuotoiluprosessin vaiheet:
Määrittely- 1. Tarpeet 2. Esitutkimus
Tutkimus - 3. Asiakasymmärrys 4. Palveluiden strateginen suunnittelu
Suunnittelu - 5. Palveluiden ideointi ja konseptointi 6. Prototypiointi
Tuotanto - 7. Pilotointi 8. Palvelun lanseeraus
Arviointi - 9. Jatkuva kehittäminen

Meidän tehtävämme tässä projektissa on mielestäni suunnitteluvaiheessa, kohta viisi.

Telle kertoi palvelumuotoilun menetelmistä ja työkaluista ja kirjoitin ylös esimerkkejä niistä joita me voisimme esimerkiksi käyttää tässä projektissa.

Customer journey - nykyisen palvelupolun kuvaaminen
Asiakasprofiilit, personas - käyttäjäprofiilien luonti
Storytelling - tarinat esim. onnistuneesta palvelusta tai brändiin liittyvä tarina
Blueprint - palveluprosessin visualisiointi kaaviokuvalla asiakkaan, palvelun tarjoajan ja tukipalvelun osalta
Bodystormig - palvelutapahtuman näytteleminen
Skenaariot - tulevaisuuden käyttötilanteiden kuvaaminen

PÄIVIN ESIMERKKI BLUEPRINT:

Palvelumuotoilun etuja
1. asiakkaiden yksilöityminen 2. elämyshakuisuus 3. kiristyvän kilpailun aiheuttama eriytymistarve 4. kannattavuus

- Lotta

Palvelumuotoilu tutuksi -teematilaisuus 13.11

Osallistuimme Turun AMK:ssa järjestettyyn Palvelumuotoilu tutuksi -teematilaisuuteen. Tilaisuudessa käsiteltiin mm. mitä palvelumuotoilu on , asiakkaan asema palvelumuotoilussa, miten palvelumuotoilua voi hyödyntää sekä käytiin läpi palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja.

Muistiinpanomme tilaisuudesta:

• Palvelumuotoilussa tärkeää on yhteiskehittäminen (co-creation)
• Yleisesti palveluita kehitetään asiakaspalautteen, henkilökunnan sekä markkinatutkimusten pohjalta, mutta itse asiakas jää taka-alalle. Palveluita tulisi kehittää yhdessä asiakkaan kanssa, niin että asiakas on kehityksessä kokoajan mukana.
• Tulisi selvittää asiakkaan tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeet, ennakkoluulot ja rutiinit, jotta voi luoda asiakkaalle lisäarvoa.
• Palvelumuotoilu on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa täytyy huomioida sekä asiakkaan että palvelun tuottajan näkökulma
• asiakkaan näkökulma: hyödyllisyys, helppokäyttöisyys, haluttava/houkutteleva
• tuottajan näkökulma: tehokas, kustannustehokas, erilaistettu
•  Palvelupolku
• 1. kokemus/elämys (aineeton)
• 2. visuaalinen kuvaaminen
• 3. idean testaaminen varhaisessa vaiheessa
• Palvelumuotoiluprosessin vaiheet
• 1. tarpeet
• 2. esitutkimus
• 3. asiakasymmärrys
• 4. palveluiden strateginen suunnittelu
• 5. palveluiden ideointi ja konseptointi
• 6. prototypiointi
• 7. pilotointi
• 8. palvelun lanseeraus
• 9. jatkuva kehittäminen
• Menetelmät ja työkalut
• Customer Journey (nykyisen palvelupolun kuvaaminen)
• Fieldwork (kenttätyö eli havainnointi, vuorovaikutus ja mahdollisesti tutkijan osallistuminen)
• Verkkoetnografia (esim. some)
• Asiakasprofiilit, personas (käyttäjäprofiilien luonti)
• Probes (luotainten eli käyttäjien itsedokumentoinnin hyödynnys, päiväkirjat, videot)
• Storytelling (tarinat esim. onnistuneesta palvelusta tai brändiin liittyvä tarina)
• Blueprint (palveluprosessin visualisointi kuvakaaviolla)
• Bodystorming (palvelutapahtuman näyttely)
• Storyboard (kuvakäsikirjoitus)
• Skenaariot (tulevaisuuden käyttötilanteiden kuvaus)
• Palvelumuotoilun etuja
• 1. Asiakkaan yksilöllistyminen (erilaisten asiakkaiden tarpeiden huomiointi)
• 2. Elämyshakuisuus (elämykset, positiiviset kokemukset)
• 3. Kiristyvän kilpailun aiheuttamat erillaistumistarpeet (käyttäjälähtöisesti suunniteltua, vaikea kopioida)
• 4. Kannattavuus 
• Palveluita mitattaessa voidaan hyödyntää mm. seuraavia asioita
• resurssit, henkilöstö, prosessit, palvelutapahtuman laatu

-Paula, Mirka, Jaana

INNOPAKKI

Tästä materiaalista löytyy paljon hyödyllistä tietoa innovoinnista. Kuinka lähteä alkuun, erillaisia innovoinnin malleja, tietoa innovointiprosesseista sekä  muutama esimerkki case yritys ym..

http://www.lut.fi/documents/10633/159509/innopakki-kaytantolahtoisen-innovaatiotoiminnan-kasikirja.pdf/1c552d58-55eb-4117-91f9-34626a24838b

-Paula

Kilpailijakartoitus!

Tässäpä Cloettan pahimmat kilpailijat Suomen kivenkovalla makeisalalla:

Fazer:
Fazerilla on erittäin vahva brändi ja useita hyvin tunnettuja tuotteita. On myös laajentanut toimintaansa mm. leipä- ja leipomotuotteiden valmistukseen. Varmasti Suomen tunneitun suklaamakeisten valmistaja.

Tunnetuimmat tuotteet:
Fazerin sininen
Dumle
Omar
Marianne
Turkinpippurit
Geisha
Pätkis
Suffeli
Pantteri
Vihreät kuulat
Oululainen (mm. Reissumies)
Fazer Paahto

On tuonut myös hiljattain markkinoille uusia tuotteita:
Reissumies Tosi Tumma
Marianne kakkurulla ja muffinssit
Dumle donitseja ja muffinsseja
Angry Birds donitseja ja muffinseja
Real Palauttava leipä

Panda:

Pandalla vahva brändi varsinkin lakritsimakeisten myynnissä ja markkinoinnissa. Tunnettu myös konvehdeistaan. Miinuksena mainittakoon harvinaisen rasittavat nettisivut.

Tunnetuimmat tuotteet:

Pepe
Juhlapöydän konvehdit
Lakupalat
Smoothiet

Brunberg:

Yli 140-vuotian Brunberg on edelleenki tunnettu brändi makeismarkkinoilla. Brändin valttina perinteikkyys.

Tunnetuimmat tuotteet:
Alku-kermatoffee
Suukot (salaa tunnetaan edelleen Neekerinsuukkoina)
Riisisuklaat
Tryffelit

Cloetta eroaa kilpailijoistaan vahvasti "terveellisillä" makeisilla, kuten tunnetuilla purukumi- ja pastillibrändeillään. Olisiko tässä sopivaa markkinarakoa laajentaa tuotteita edelleen terveellisempään suuntaan? Markkinoille voisi vaikka tuoda uutuksina proteiini-, energia- ja dieettipatukoita, jotka ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan.


-Jarno

The Secret to Spreading Ideas

Löysin tälläsen videon..

http://www.youtube.com/watch?v=0rRJtNKCz_U&feature=player_embedded


-Paula

Emmi

Olen 21-vuotias toisen vuoden restonomiopiskelija Turusta.
Olen asunut Turussa koko ikäni ja muutin juuri alkusyksystä
keskustaan.

Vapaa-aikanani tykkään laittaa ruokaa, viettää aikaa kavereiden
kanssa ja katsella elokuvia. Joskus, kun koululta ja töiltä ehdin,
käymme myös kaverini kanssa tanssimassa Salsa de Cuba studiolla.

Käyn lisäksi koulun ohella töissä Mäkkärillä muutaman kerran
viikossa.

Tämä on ensimmäinen inno58-kurssini ja tuli aika yllättäen
mukaan kesken syksyä. Meillä on hyvä projektiporukka, jonka
lisäksi uskon, että kurssi on hyödyllinen ja saamme aikaan hyvän projektin:)

Asiakaspalvelua Japanissa

Etsin tietoa palvelumuotoilusta ja törmäsin tällaseen videoon. Aika hyvää palvelua etten sanoisi!! :D

T: Hanna

Cloettan tuotteet

Purukumit:

jenkki original

jenkki professional
jenkki enjoy
jenkki fresh
mynthon
sisu

Pastillit

mynthon
läkerol dents
herra hakkaraisen täysksylitolpastillit
läkerol
sisu
leijona
muut pastillit

Makeispussit

Tv mix
aakkoset
åhlgrens bilar
hyvää makumaasta
polly
snöre
leijona
lauantai
dietorelle
klassikkohyvät

Suklaat

tupla
royal
center

Lakritsit

lakrisal
kick
kipparin piippu
sukulaku
bisbis
minttulaku

Keksit

tupla shuffle toffee/original/dark

Popcornit

Malaco Tv mix

Terveellisempi valinta

Terveyteen panostaminen on yksi tämän päivän trendeistä. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia siitä, mitä suuhunsa laittavat. Tämä näkyy myös makeisten syömisessä.

Kuluttajat arvostavat tänä päivänä yhä enemmän luonnollisia, vähemmän sokeria sisältäviä tuotteita, sekä tuotteita jotka eivät sisällä keinotekoisia makeutusaineita. Terveellisyyden nimissä ei kuitenkaan haluta tinkiä makunautinnosta. Makeisia syödään edelleen sen takia, että ne maistuvat hyvältä.

Cloettan makeisvalikoimasta yli puolet on sokerittomia, ksylitolilla tai stevialla makeutettuja tuotteita.

Kaikista Cloettan pastillimerkeistä, Mynthonista, Sisusta, Läkerolista ja Leijonasta, löytyy sokeriton vaihtoehto. Valikoimaa on myös laajennettu karkkimaisempiin makuihin, sillä yhä useammat haluavat karkkipussin sijaan pienen, laadukkaan ja sokerittoman vaihtoehdon.

Makeispusseissa on tarjolla sokeriton Dietorelle-pussi sekä pienemmän kokoluokan Malaco Pikkuhyvä –pussit. Ne painavat 80-120 g ja niissä on laaja valikoima Cloettan klassikkomakeisia, kuten Hedelmä Aakkoset, TV Mix ja Hyvää Makumaasta -pussit.

Jo vuodesta 1991 kaikki Jenkki-purukumit ovat olleet hammasystävällisellä ksylitolilla makeutettuja. Nyt ksylitolipurukumibrändien joukkoon ovat liittyneet myös Mynthon-purukumi ja Sisu purkka.

T: Hanna

Personas

http://www.faithpopcorn.com/ >TRENDBANK-sivulta löytyy pari teemaan sopivaa persoonatyyppiä: -SMALL INDULGENCES: Stressed-out consumers want to indulge in affordable luxuries and seek ways to reward themselves -PLEASURE REVENGE: Consumers are having a secret bacchanal. They're mad as hell and want to cut loose again

Jaana

Tradenomiopiskelija Jaana tässä terve! Hienoa päästä tulevien ravintolajohtajien joukkueeseen saattamaan Cloettan ideoiden levittäminen uuteen kukoistukseen tälle todellakin hämmentävälle kurssille.